20110106-Jollakinlailla

Älynvaakaan jos sit laittuu
ylimieli pian taittuu
noinko etäält katselee
keinoivailla patselee.
Juttu lapsest juurentunut
vuottenkulus suurentunut
matalalt ei kavuta
sujunsuuntaa havuta.

Kun ois keinoi löytymässä
happanis ei hetkee tässä
rakentuisi raivolla
antamusten vaivolla.
Nupist senkun siirtelisi
uutta irtoo kiintelisi
hämillensä joutumat
reitilt sivuun soutumat.

Loppiainen päivä tämä
kinkuntähteist jäljel jämä
tortutkin tän riittäneet
juhla-aikaan liittäneet.
Turhan suur jo ennest maha
lisä tuolle tosipaha
vähän näläs narista
grammat alkais karista.

Päivittäin kun kynään tartun
näyttötaulult uutta vartun
minkä jonoon asettais
liepeetleväl lasettais.
Rutiinilla rutistelen
kuni hihast putistelen
viatonta leikkiä
muassansa veikkiä.

Elämää täs tuhdit tovit
jotkut hetket aukiovit
kompastellen kuluissa
onnenauvot suluissa.
Ilo tule tähän taloon
laita äijä ehtaan paloon
soitteluunkin sysäile
apatiaa nysäile.

pentti pohjola 20110106 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu