Kuka jaksaa uskoo hyvään tarkennet saa huomenjyvään roskat tieltä lakaisten pärjäillään nyt, kakaisten. Jäämät jatkust junan alle lieventyinee eessä palle häviten sit silmistä vipajamat filmistä. Onnee on jo pelkäst elää rinta tuosta riemuu helää happirikast haukata tiedonperäst laukata. Sit jo vuodet kukkuroituu rutiinille eduks koituu ylpeilyihin puuttumat kitkaisuuksiin juuttumat. Monet näkee pelkkii uhkii et on elo täynnä puhkii repaleit ei reivata huonoi hitsiin heivata. Pinteistä voi yhä päästä tuota tietoo turvaks säästä Chilessäkin onnistui hukuist pinnal ponnistui. Ain jos tuntuu, turha alkaa näkimist ei rapsi malkaa tummenteita tarjolla sisunhukan varjolla. Uskaltamal ulapoille peukkupystyyn retkil noille ei saa työtä pelätä rohkeaa ei selätä. Raapain näitä paprul ylös pelästyy jo tuosta hylös oonkin itse ruorissa konstipuolet vuorissa. Yksinjätyn uhkaamatta haaveit pölyks tuhkaamatta auvoiseksi aukeaa tunto tukoist laukeaa.
pentti pohjola 20101015 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu