Himohommaa riimittely sivuunjäänyt viimittely tuosta vaan sen sipaisen mietehyllyl kipaisen. Joskus aatos täysin jäässä kuhinaa ei kerry päässä tuolloinkin on toimintaa ilman älyn voimintaa. Leikkimistä tavutteilla arkilinjan havutteilla mit nyt ukkon parempaa ei tuu ladust varempaa. Tovit tuossa hujahtavat lausepätkät pujahtavat oottomiellä ollessa silja karva pollessa. Runoratsuu tarkoittelen ummehteita karkoittelen tyhmimmälkin tuulella vihjeisiä kuulella. Voishan pistää pillit hiljaks ehk siin olo muuttuis niljaks raotellaan portteja hihast vetäin kortteja. Myönnetty tääl elinaikaa kuin siin riittäis hohtoo, taikaa yksinään kun ynnäilee ees sun taakse rynnäilee. Kotosalla katsastellen tupaukkon patsastellen haasteita ei jonossa rauhanriittoo monossa. Ihan turhist urputamme vähäljääntii purputamme ansaitahan tarvisi plussamerkkist varvisi. Sapluuna on aina sama tasapaksu nyhdönjama kelpaa, taikka kumotaan harmaanhetkii lumotaan.
Pentti Pohjola 20100822(20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu