Virheittensä kanssa aina eistonnappii eihän paina lähtee tulee laiskailee hyödyllist ei koskaan tee. Kaikki tämä lähelt löytyy taaksepäisiin kunhan töytyy surullista seurantaa itseinhon teurantaa. Hyödynvierest onkimalla rojukasaans tonkimalla selvänsaantii erääntyy kehtaillen kun herääntyy. Miksi aina jotain pitäis nupissa ees vähä itäis ohikin sais päästellä ekstraisempiin säästellä. Yletystä ohjeisihin tiivistettä sohjeisihin että ponnis pitkistyy seurantaisest sitkistyy. Lojumalla nokka pystys kipinää ei älynystys itsee niskast nykäistä sanoi selviks rykäistä. Unteluus on orjuuttavaa tyhjän nollan korjuuttavaa ripeyttä raiveliin sontaluukut loppain kiin. Minussakin hitu miestä kaikesta ei tarvi piestä vaikka uunuus orjuuttaa yksilöisest korjuuttaa. Suven paistet piileskelty jäännöskasois viileskelty tahdontymää poistettu majakkana loistettu. Itsemieles kaikkee tätä huomiotta ethän jätä olennas on vaihtoa nurjimpien kaihtoa.
Pentti Pohjola 20100804(20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu