Nää ei kelpaa nautittavaks ajatukselt tautittavaks jonninjoudon jorinaa älytöntä porinaa. Alustsaakka tämän tiesin heijaukset hukankiesin luullutkaan ei enempää unelmoi vaik menempää. Valinnat on harventuneet kipukohdat arventuneet lutturepul lompsitaan sin sun sotkuun hompsitaan. Tyhmyyskään ei omatekoo röntsällään vaik miten lekoo kiukutteluis hermoillen halutusti toki en. Kuumat ilmat pinnaa pätki sietopuolen sakkaan kätki pulpettihin oppimaan järjellisest koppimaan. Ottopuolen ovet auki tulehtuma tunnon lauki eikä ärty enene sysimustast menene. Itseisyys jos rakoileva yhteistoimii pakoileva silmäysten kohteena moitinnoille johteena. Ukko äyskii ahtauttaan pelätessään kahtauttaan ristiriitaan valua tunnol perästkalua. Luulemisil lähtemättä nurinpäisii tähtemättä ajattelul enentä stabiloituu menentä. Ottoisesti oivaltaen kukkulansa löytää laen sieltä kelpaa sihtailla horiskoaan tihtailla.
Pentti Pohjola 20100801(20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu