Korvasärky, niskavaiva noit ei huviks esiinkaiva aamust alkain löytyivät haitannuksiks töytyivät. Ei siis elo pelkää siljaa kohdal satu kultaviljaa mutkiakin matkassa uusiin silti jatkassa. Pitkää mieltä opeteltu enet toiveet lopeteltu yksinään ja sakissa orpopojan fakissa. Uskoi ennen, äkkään huvin koristelen mielikuvin jupinois vaan jurnimat sählöönsuolen kurnimat. Hanurmusaa, värssyi pinoon tohvelia tuonne vinoon vaienteis kyl kipaisut onnensulal hipaisut. Sietämättä kehoist työtä jälkilöylyt eihän myötä ukon tekee varovaks haiveniaan harovaks. Menenteist jos vetää viivan äkkää puuttuvaisen hiivan taikina ei kuohkeudu eteenyrtyks nuohkeudu. Juuristos on lamaannusta väärinpäistä hamaannusta töppyiset siks pinnalla kivikuormaa rinnalla. Yht ja samaa yrittelen onnisteista pyrittelen ei vaan jälki johdata ilonpitsei kohdata. Lahjaks saaduil lasetellaan palapelei asetellaan älkää luulko pyrkyriks tuhrimustens tyrkyriks.
Pentti Pohjola 20100724(20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu