20100718-Poiketta

Kaveria kaivatessa
tietoisuuden raivatessa
ikävä on lähellä
päivittäisest nähellä.
Töitä teki, osas paljon
väisti etäält tyhjänaljon
miksi sänkyyn sulautui
kertaheitol pulautui.

Minäkin täs olen raakki
ikävanha rötkö, kaakki
joutenpäiten jollailen
ruotelia hollailen.
Puuhailuita ois kyl monii
ohikulun silti lonii
tunnontuskii rinnassa
kaikki nyt jo hinnassa.

Väistelyä voimatonna
sielunsäikeet soimatonna
uskois sisun auttavan
rappusille tauttavan.
Eikä ihan kirves kaivos
jotain muhii takaraivos
jos sais sukset sujumaan
valmiinjäljil ujumaan.

Soittaa hieman paljepelii
tuoltakaan ei löydy kelii
riimikynää rutistaa
pussukasta putistaa.
Olen liikaa jästisissä
korviimyöten rästisissä
tuolt on huono kohota
intoisena tohota.

Lahti välkkyy näkysällä
ekstraisuutta touhul tällä
mieleen sorjaa sovittaa
umpiperää ovittaa.
Jonost ei saa hyötyisinä
täys vaan lossiks lyötyisinä
Yrittämän avulla
sortumastaan kavulla.

Pentti Pohjola 20100718(20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu