Vanha ei oo hänkään vapaa lähdöntarpeen usein tapaa kunnonkohon muodossa sietämys et suodossa. Ruokapuolta täydentäissä kassit roikkuu viikoin käissä joskus toisel toimitet eväshaun voimitet. Usein aamuin juur ja juuri kontalkäynnin halu suuri pännää näppein tartuttaa värssyvuorta kartuttaa. Miks täs elää painanteissa yrttämisen lainanteissa ei se ainkaan luontevaa innostus jää ajantaa. Oltu nähty monii kuultu linjaiseksi lähtöi luultu sit jo kivi kengässä hölmyyttämme tengässä. Päästymistä noista eroon uutta kertyy rassoonveroon maksumieheks joutuen karikkoisil soutuen. Aina saanti päätet vajaa puolivaloil enest ajaa tohmeluutta torjuen huomensuuntaan horjuen. Tupaukon tottumuksin nihkehine lähes suksin vaikka helle hiottais paidankaulust liottais. Nöyryys onneks paattii ohjaa kivikkoon vaik monest pohjaa irtiottoo esteestä ärsehempäin testeestä. Ennakointii suorimatta sipuliaan kuorimatta arvuunrasvaa rilloissa homet vaik ois hilloissa.
Pentti Pohjola 20100621(20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu