Ruuvei saattaa tippuu päästä itseäisi huolilt säästä antamukset tarjolle äärilohko varjolle. Minimoiden mataluudet ohittaen kataluudet järjen suuntaa näyttäen kuppostamme täyttäen. Pelkuruuteen pakematta tyhjäst tukee hakematta enen ovet levällään soimo soljuu evällään. Keljutuksii kaikontaen alettais jo paikontaen helpotusta tulossa vihannuutta kulossa. Metkat oottaa tuloansa loimmittaen suloansa esteitä ei laiteta hyvänhersyy taiteta. Nuo on raput näkymille terotetta juuri sille ehyenä pysyntää riittää varmaa kysyntää. Säpsämällä turhennuksist luisto hävii äkist suksist kesillä tok toisesti mononmäiskeen moisesti. Ylös nousten pimennoista välteskelee maastoo soista kovalt tehoo hyppäys onnen ooton nyppäys. Jotkut ei voi ohjeit sietää itse mieliit kaiken tietää neuvomatta menoa kaukaakiertäin tenoa. Sopeutuma antaa edun lievennyttää taakanredun iloisest vaan vinttaamaan nuolel kymppiin tinttaamaan.
Pentti Pohjola 20100612(20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu