Vappu vippaa monen jalkaa röllötellä kun sit alkaa tasapaino vähenee kohmeloisuus lähenee. Terästettyy simaa nappain mukin toisensjälkeen lappain päätä peräst kivistää nurkkihinsa tiristää. Poukkomalla sinnetänne lerpahtaahan reilunjänne mehut kiipee kupooliin heikoimmilla pellit kiin. Kesän alku tunnelmoittaa virrassansa viertyy koittaa oli nuorna, pappana antamia lappana. Suunnitelmii sihii päässä järjenjuoksu eikä jäässä maailmoita halailee nuivast arkeen palailee. Ruoho rupee viruttumaan puutkin lehtii kiruttamaan näteist halain ahmia tuntemuksis lahmia. Hopeoitaan tarjoo meri maisemaisest juttu keri luonnostaan kun lankeaa ällin tuohon vankeaa. Kilonleikkii aallonpojil tuot ei huomais lätäojil merellistä tottakai antamuksist nauttii sai. Elämäs on vaihtuvuutta kuvitteinkin laihtuvuutta onni jos se pettänyt henkee huoli kettänyt. Nyt jo maset mielest hiiteen väriloimii pujoin niiteen siitä kangas kutoutuu peräs seuraa sitten muu.
Pentti Pohjola 20100430(20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu