Mittautan muistojani lupauksist luistojani paljon oli pielessä virhesanoi kielessä. Olen sovus, tuota lupaa aatostasol ihan hupaa toimimat ne toisaalla hengenheryy koisaalla. Takapakki tavallista pöperöisest havallista unten olen sankari polultpieleen vankari. Kuinka tuot voi perustella järjensuunnalt herustella laiskana kun löhönnyt vatsa pelkäst pöhönnyt. Itsesoimaa, eikö totta sielunsyrjää säröi sotta hyvempiä haluan törppö turhii kaluan. Vaikka lahjat listuskaiset yksinänshän menot maiset tunkkaisien tullessa porukat ei pullessa. Hiiltymysten rajoitteissa kuivemmille kuluil heissa betonilta ponnistain yrttänyttä onnistain. Jotkut jaksaat märehtiä syyttäsuotta ärehtiä rauhaa tarvii rakentaa ehyemmäks sopuu saa. Uusii aaltoi ulapoilta leppehisten lähdöilt noilta sivelyjen suloista kiitti kiltintuloista. Nöyrä pappa pirtinperäl horkastansa hidust heräl toisiamme tarvitaan ahaisia varvitaan.
Pentti Pohjola 20100413(20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu