Nyt ois aika asentua eikä suinkaan masentua kevät kun on tulolla viihdyttäen sulolla. Hanget lujast hupenevat ykstyiskohdat upenevat lahti hukkaa kantensa sinervöiden antensa. Karisis myös kipu kehost närkkäistäisi pala ehost aika ainkin suosisi repaleista kuosisi. Turhanpaljon narinoita mustattuja arinoita huumorille heittyissä kirpaisujen peittyissä. Vehreentulo innostuttaa nahkeutta henges muttaa riemu rintaan asetu positiiviks lasetu. Ikää tosin tuhdinlaisest eikä yhtään otet naisest kaukaiseks jää komeemaan yksin lompsutella saan. Meitä kaivoon kurkanneita parempamme surkanneita jonomäärin jumissa toiveunten humissa. Olis tehnyt tuota tätä katumus ei rauhaanjätä nuoleskelles näppejään tiukentaa yh säppejään. Saattais viihtää hanur tuossa eläntä ei täysin suossa käpeltäen jenkkoja ryhdistäen klenkkoja. Polkat valssit hurisuttaa alakulon nurisuttaa varakeino viihtyä harrasteihins hiihtyä.
Pentti Pohjola 20100411(20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu