Vähennymme päiväpäivält emme välty tulleelt näivält sureminen sairastaa kortteja ei käteen jaa. Usko uuteen tarpeellinen määränä vaik karpeellinen kuoppasesta ylemmäks antipuolta sylemmäks. Tulvimalla yli partain stabiilimpaan ote hartain noin ei jaksa joutua riipomalla soutua. Perusteista ponnistaen lähtemisil löytää laen käsitystä kasvattaa huikunhotuu rasvattaa. Mitä noista mulkaisuista asenteitten julkaisuista rehdisti kun rynnitty itsemielel kynnitty. Haaveisia haettaissa synkeemyksii paettaissa toivo kestää kukassa etuviistoon pukassa. Saantomukset mitämilloin järkätä voi joutes illoin tulik toimil stoppeja vaiko ihan koppeja. Reaalisten rusnausta eteenpääsy eihän musta pinottuja parhaita ohitteinkin harhaita. Elämältä irrotettuu kykyinmukaan pirrotettuu varastoihin vietynä laaduiltansa tietynä. Ylitellään montunpohjat älynvähil hakein ohjat päiviemme kulussa juoksu ettei sulussa.
Pentti Pohjola 20100305(20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu