Kauankhan tääl käpsytellään jäykin jaloil läpsytellään utelu ei avita selkoseikoin ravita. Kohniskeluu vanhas rungos olematta minneen tungos iäkkäille tuttua laittamuksis suttua. Ennen oltiin norjempia suhteellisest korjempia vaik ei malli miellytä etuantiin tiellytä. Hitsinkös tuot oloo ohjaa karikoil kun soimo pohjaa ulapoil jos ujuisi sata lasis sujuisi. Haitanteet on havattava räppänöitä avattava älynkanssa kaverin eliminoi haverin. Tulkintoihin tutustuissa liina lähes oikein puissa kaidetta vaan tärsyttää uuteenhimoo ärsyttää. Jännitteitä sietää löytää eineen täyttää tulopöytää ootonkiilto silmissä kuni naurufilmissä. Vaa-an näyttöö tuijomalla stabiloituu linjaan kalla tieto, tunne, tasassa hyödynteisyys tasassa. Riimeil löytää ulospääsyn lähes päivin väsää kääsyn nälännettä tukkimal pimeint arkee hukkimal. Onni et on tarttukahva vuottenmyötä sitkonvahva sukellellaan laineissa ilkikurin paineissa.
Pentti Pohjola 20091215(20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu