Tänään on tuhrija, Kasi ja Viisi aika se kulunut voisutahiisi mitähän pussissa pohjalla liekö ees oikeaan ohjalla. Velttoilu aikaan kai vahinkoo saanut kortteja antaja käsiin kyl jaanut ymmärrys paljoon ei riittänyt ei edes helmistä kiittänyt. Nöyränä mietinkin menojensuuntaa jäänytkö täydesti olen tuon puuntaa tyhmänä tollosti tirkistää leikkimäl luulemii virkistää. Odotti nuorena, kuta nyt kulloin aistimii ajatteist sisäänsä sulloin parhain jäi jatkoskin haaveeksi muuttuen masenteen raaveeksi. Harrasteet antoivat parhaimman potin tunnolle tuosta sai, kääreisen sotin itkuukin välillä väänteli sielus kun seikkoja käänteli. Jotakin jäänyt on aliseen tajuun varpuista vetoa suoniseen pajuun maalaisel mielellä makusti hommia hoiti jop, hakusti. Missähän nyt tällä elonsa saarel onkohan jänteistä tipasti kaarel tuota mik jälkensä jätättää kasoihin kekoja mätättää. Soittoa ainakin rämpläsin rutkast elämän uskoa löytyili kutkast riimit on rajaista rynkyä estämäs huomisis tynkyä. Juhlikoot enemmät, kulta keil loistaa arjenkin hivenet mielest siin poistaa norkoilen rauhassa kotona hetkittäin pötköllään lotona. Kortteja joitakin posti on tuonut veli jo audenssil lahjomat suonut pasun nyt aamulla kuumailen senjälkeen uusia tsuumailen.
Pentti Pohjola 20091017 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu