20090818-Lukkojarrut

Jarrutus se ukkon alkaa
vaikka lusiin painaa jalkaa
maisemat jää makuulle
eelteitä ei takuulle.
Haperoa haitannusta
löydy ei siin olonlusta
ronikoille raastautuu
kädessänsä pelkkä luu.

Tietää ettei, muuksimuutu
suohonsa tuos syväljuutu
askelmerkkei hakien
huomenensa vakien.
Elämä on yritystä
rimpuillenkin pyritystä
niska hiessa kylpien
pälkäästpäästyy ylpien.

Viritteitä säätämällä
työnnönvoimaa rutost tällä
jalka oven raossa
ihmisyyt ei paossa.
Kannat täytyy aina muistaa
sutjakast sit homma luistaa
tuohon tarvii taipua
onnistumaan kaipua.

Arjes ain ei nauru synny
kivettömään aatra kynny
tuskankautta toimien
helmii haltuuns poimien.
Jotkut nauraa, äijä horoo
olemal ei löydy koroo
maatapitkin pienenä
roippeenhilkut tienenä.

Luulis lähes eväätsyöty
velttoudel miekko myöty
pikkupientä haalien
etääl kympin maalien.
Yläherra reppuu kantaa
taaperrellaan olonrantaa
siispä huolet häpykää
teitä enpä tutuks nää.

Pentti Pohjola 20090818(20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu