20090717-Polkeentumia

Kerrankin jos huonuus voittaa
nurinpäisest torveesoittaa
eikä ehjää tavoita
oikein piuhoi navoita.
Heikkous on suuri este
järkiperämp, tielläkeste
ulotuttais anteihin
puhtaantunnon kanteihin.

Lipsuminen lähimmissä
eeltää oloo vähimmissä
paiskomalla ovia
sieluun syntyy lovia.
Yhä tuolla tiellä ollen
monttuinpohjilt ajaa pollen
tahtois vaikka toisia
yönsä rauhas koisia.

Maailma on silloin harmaa
kun ei ole ote varmaa
nurkanpiilost pälyillen
hidastetust älyillen.
Rappusille reipastukseen
tummain yli heipastukseen
viihtymyksel valintuu
juurilt jäntyy taasen puu.

Oudolt tuntuu tuumoot nämä
itse kun täs romunrämä
vasteenleuat vinossa
pöllit hutoist pinossa.
Lukkiinnuttu yhtämittaa
omaksutun jalkoinlittaa
sitä eväst ahmittu
halmeilla kun lahmittu.

Joku lenkki sentään kestää
uppeluksiinmenon estää
ainakin tuot toivoisi
huomenia loivoisi.
Tehtävät kun pysäyksis
oo nyt innoin sysäyksis
viehtymystä vähille
kokoonkootut nähille.

Pentti Pohjola 20090717(20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu