20090530-Suvituttaa

Olkoon vuosii, paljon, vähän
rehevyyteen törmää tähän
kukat, ruoho, väreissään
hölmö vaan se äreissään.
Lahdenlaine ilkust kiikkuu
rannansuunnal kun siel liikkuu
paatillansa soutelee
ihailemaan joutelee.

Taivaansinen heijastuissa
kurottuvis, pensais, puissa
elämäs taas vihertää
kivoilleen ei estet nää.
Ihan kun ois toisis housuis
mielialan suunta nousuis
kärhämöintii kaihtelee
luonto leppeeks laittelee.

Ykstyiskohdat erottuvat
hoksottimet terottuvat
syntyneellä lapsella
yhdenmoista, hapsella.
Portit tuntoin avautuvat
vänkäiselkin ravautuvat
ydinpiste Juhannus
arkiaatteet, hiiteen, hus!

Valoo riittää pitkään yöhön
tuot ei aina tuhlaa työhön
harrasteissa hypittää
riimitteistä nypittää.
Ilmaisuja kaipaa mieli
tönkköä vaik oikoon kieli
luontevist kyl lipsunut
omal polul hipsunut.

Rajat jäivät jukertamaan
pikku nulkist tähän samaan
ettei hauist hyötynyt
keulaseuraan lyötynyt.
Selitällä syitä mielii
avautumast teko kielii
pönttö vaikka vajaana
aatosidut hajaana.

Pentti Pohjola 20090530 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu