Hetkittäin on ihan helppoo muisteluksist löytyy jelppoo tähän päivään päivittäin usein kyl ei ällää näin. Joku nipri mielen mataa himmeenpuolta pyssyyn lataa vihervyys on hukassa ärräin ääntö kukassa. Oma raukkuus nostaa päätä suhertelee hengensäätä läheisellä painavaa ilon ovee auk ei saa. Ylhään toki lujast turvaa pitkät pätkät sinne kurvaa toivomuksii lähettää ettei kuormans alle jää. Reippaus ois suuri avu lipsumisen estonhavu niinkuin Marjo tokasi pytyn itsel pokasi. Vahva jos ken henkisesti arki tuskin tenkisesti kuoppain yli hyppäisi onnenilost nyppäisi. Pienellä vaan vellii housuis tenkapoo jo ootonnousuis kiirehdi jo kuppaaja oo ees vähän tsupaaja. Nurkantakan piilo pesii lähdönpaikas luonto kesii voihan raukan rajoitet hapuloinnin hajoitet. Kurttupeli ei mua vihaa se on luuta sekä lihaa tok vaan arjen paimennus möhläilyjen laimennus. Edistyä jossain mielis unestirti olost kielis mit nyt repust löytyisi noilla arvoin töytyisi.
Pentti Pohjola 20090513 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu