Kun ei ole muuta tapaa ihminen kait vastuistvapaa enempien annista tyytyköhön kannista. Juonimiset jätettävä puhdast pussiin mätettävä aiempien jatkoksi linja ettei katkoksi. Viihtymällä valinnoissa rauhoitusta köyhänkoissa urputtelut unohtain myötälaineis lilluu vain. Ansioista päättää toiset älyisest keil ote moisest omat arvuut pielessä hiljennettä kielessä. Monet nostaa kissan pöydäl eikä silti yllä löydäl vaaka tuosta kallistuu nurjenteeksi vallistuu. Hetki hiljaa, haennoissa yltämyksiin paennoissa usva olost kaikkoaa tilanteensa paikkoaa. Naarmutteit ei hapuloida erehteittä kapuloida muistain aiest sattuja talloi peräst hattuja. Riittävyyttä rakentaen äijänhuono etui haen tarkasteilta torjumii linjaisuudest horjumii. Oltais hetki, aatos avoin suopehia jokatavoin kitkerin siin karisee pölyt pukeist varisee. Tuskimatta töytyy hännil moottoris viel menoo männil ronkletta jos kuulossa arjenantein luulossa.
Pentti Pohjola 20090511 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu