Tömähdetään Toukokuulle kesäilmet hakein suulle yrmyymiset jättäen metkoi matkaan mättäen. Onnistu ei aina tuossa varpaat jos ne liikaa suossa henkisensä teilannut karivesil seilannut. Edessämme tuoret tulos nokkasens kun pistää ulos ves jo välkkyy vapaana ulapoille tapaana. Anna mieli rentoon rieskaa lepatuta syömmenlieskaa ystäviä yhyttäin haasteluihin ryhyttäin. Mitä kuuluu, kuinka jaksat iloisuudelk väsyn maksat niinkuin aina aiemmin huolestumist vaiemmin. Lähtemällä kolostansa räpsähyttyy tyhjiin ansa lehtevissä liikkuissa pihakeinus kiikkuissa. Välkkyilevää merenpinta josta tykkää ukon rinta yhä jaksaa nauttia harmuuteens saa auttia. Konstit vaik ois kadoksissa ilmarakoi ladoksissa nöyräksi tuo tuumottaa poskipäissä kuumottaa. Ylimaista nätintarjo eikä haittaa hetkenvarjo lämpö laittaa laulamaan orvotteitkin kaulamaan. Riemu ryhdy reitittäjäks messevien keitittäjäks sammuu nälkä niukalta unhuu uupu hiukalta.
Pentti Pohjola 20090228 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu