20090426-Tahvotusta

Yksinään kun yhyttelee
apeaksi ryhyttelee
konsteja ei tähteenä
hölynpöly lähteenä.
Niukentunut vuotten alla
unohtunut jemptinmalla
hoiperteluun herännyt
miinuspisteit kerännyt.

Älä sorru, vinkeet viskoo
ukko kivirekee kiskoo
niska limas läähättää
rivinhännil etäs jää.
Paukut ehty ilonpyssyst
mietteet karis tuumoomyssyst
alastonna eduista
rasituttuin reduista.

Loppuinlopuks, yksi lysti
tulematta hyllyl pysti
jopas jotain jonotin
lörppäsuuna honotin.
Uuninpankolt urahtelen
hetkin hosuun hurahtelen
velttous kun vaimentaa
nollanpyöreen föliins saa.

Mitä oli, edes voimis
typeryyden siement toimis
naurelivat niukalle
henkisesti hiukalle.
Rikkautta, että elää
kiitoksia tuosta helää
puseralta purkeaa
ei ain synkkää surkeaa.

Valo valtaa vauhdil yötä
huhtikuun tää loppuntyötä
suveks siitä sutjaantuu
keskikesäks hutjaantuu.
Elo antaa avaimia
ekstraloimaan tavaimia
uskon soisi piisata
oikeeltielle viisata.

Pentti Pohjola 20090426 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu