Itsestä kun syitä löytää pöpelikköön mieli töytää kuristavaa kuilua oksettavaa muilua. Enkö osaa ynnätellä somainsekaan rynnätellä tallonko ain arvoja ynnämerkit harvoja. Kiukku täytyis sopeuttaa anteekspyyntöö nopeuttaa yhteisien äärillä äkkistoppi väärillä. Nytkö kuormat kaatuneina lupaukset maatuneina häpeästä polvillaan sontakasas kolvillaan. Minne tämä turhuus johtaa repaleisen päivin kohtaa onko seinä edessä näkölinssit vedessä. Tulee turhast usvat yöstä epäreilust lähityöstä päätä pölkyl pannessa kuristavas vannessa. Häpeä taas hankittuna ärjy olo pankittuna vateri kun vinossa lylypöllei pinossa. Sellaisest sai tänään maistaa tulikiven katkut haistaa raakki olen reisussa epäviret veisussa. Yleensä kun aina orvost maistellessa poppoonkorvost tulee virhe väkisin särmät sanain näkisin. Apeuttaa epäreilut stabiilista ulosheilut kitumusta kantelen pölhöpölöi antelen.
Pentti Pohjola 20090409 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu