20090320-Taapelia


Ellei itse riennä joukkoon
uppeluituu kotiloukkoon
hakijoi ei huvita
jollei vastakuvita.
Orpous on suojakeino
ilmasta jo ampuu meino
rauha enstei tärkeä
kuplan voisiit särkeä.

Tuohan on se hönttö ukko
älynpäällä kellä lukko
jäykkä jäärä jurote
rutikuivaa purote.
Noinkin voivat äännähdellä
selkäpuolla käännähdellä
moist jos alkaa arvailla
vähiänskin harvailla.

Lahjanääres itsekukin
poljetuttaa olonrukin
ylämäkein puuskinnat
aljenteitten tuuskinnat.
Välil sitten riemu repee
höytyisenä aatoskepee
maisemia ihaillen
lopsajaloin tihaillen.

Paidoit tänne putkahdettu
vuottenkiertoon hutkahdettu
ohjii näppein naruttu
syyttäsuotta paruttu.
Kukkupäistä eihän tullut
reknoonraamit kun ne hullut
arki työtä tarjosi
hösselöinti varjosi.

Ukkona nyt uuninkyljes
nakertava liekö hyljes
puita piisiin pannessa
lämmönliehto annessa.
Omaiset ain auttajia
toimintojen tauttajia
siispä nöyrä pokkaus
maistuvaista kokkaus.

Pentti Pohjola 20090320 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu