20090309-Toistuvuuksissa


Kiukkupäissä aukoo hanat
terävimmät viillonsanat
joita joutuu katumaan
hätäpäisest satumaan.
Miksi tarvii vastaantörkkii
vaikka oonkin keljust mörkkii
itseäni suomustan
normaal arkeen luomustan.

Ei oo kamui keille aukeis
tunnontiukka siten laukeis
rökitykset rauhoittuis
syömmensisält nauhoittuis.
Hopeenkimmel kesälahdelt
näkimii ei irti vahdelt
jäisistäkin jääntyä
pakkasaikaan sääntyä.

Vuosii kertyy kunkin kontol
tuntuisipa miten ontol
elo paloi pelistä
anna ilon helistä.
Outolintu laihennetaan
häntä tieten kaihennetaan
silmiin saada ilmettä
yhteishengen filmettä.

Näitä miettii vanha ukko
jok ei tunkiolla kukko
rivinperäs raahuttu
läähätyksin naahuttu.
Parempaan ois oikolatu
höyheneisest päättyis satu
fiksummille tarjottu
könttyi tuolta varjottu.

Uskois suuren sallivaksi
taivaankaarta hallivaksi
mielenniukkoi pykyttäin
lopputulos laatuis näin.
Anteeks tulleet kiukunpurut
syttömille sinkoin surut
himmeni vaan haennat
älyisestä paennat.

Pentti Pohjola 20090309 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu