20090302-Viistonteita


Vaikka olen sanain vanki
habitukselt rautakanki
tunnettakin tähteenä
pulppuavan lähteenä.
Suuria ei edes vuota
itsetuntoon tippaa luota
tovist toiseen köpötän
mieleentulleist höpötän.

Joku joskus tekstiin pyssää
aatteluni ehkpä nyssää
ukko uunilt urisee
puutaheinää turisee.
Enkä luule loistavani
ylhännyksis toistavani
harmauksil hapuilen
tikkaillani kapuilen.

Annetuilla ajattelen
puolileikil pajattelen
nurkassaan kun nukkuilee
rippehiään kukkuilee.
Möykkäämättä, - älä jätä
ymmärrä nyt hitsis tätä
seniorin sönkötyst
tuentarvin pönkötyst.

Valjastellaan tavui toisiin
rauhammasti yönsä koisii
pienes nuhas pärskien
etääl takan värskien.
Yhtä samaa sanansuoltoo
hitusesti värkköönpuoltoo
ainkin itsen mielestä
murusia kielestä.

Nöyrän osan etsinnöissä
alitaju lienee töissä
voi myös erist päätellä
umpityhmäks näätellä.
Penskuuteen on pitkä matka
järkevämp ei tuolla jatka
silti näitä näpytän
töppösormin käpytän.

Pentti Pohjola 20080607 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu