Pyllähtelyy täs ei siedä lasarettiin jottei viedä huomisiskin harpata normaalolo skarpata. Ukkona on tosijäykkä toheloides yllää näykkä kallon ketoon kamahtais ärritellä pitkään sais. Kokemusta tärskäyksist liukastuman lärskäyksist tikkei nuppiin harsittu itsevarmuus karsittu. Nyt on estoi jalkineissa elimnoitu pahin heissa silti tuntu tarjolla välttyneekö varjolta. Maastanousu tuskin sujuis hoteroa liikaa mujuis arkuus alkaa vaikuttaa riemunrunsast laikuttaa. Tupa ukkon tunarina puoltenkanssa aina kina sisikunnas suistoa vikuuttamas huistoa. Olles vanha varovaistuu pullat heikost hengespaistuu mitätön oon olija karikkeitten kolija. Värssynpätkii yhä väännän sanansivui totustkäännän urautuvaa urinaa hapuumusten surinaa. Onneakin olennoissa arkisissa polennoissa kurjimmista kierteitä ettei jonos hierteitä. Läheisille lämmityttyy he juur auttaa täyttään pyttyy kiitoksien kukuilla toivotteitten tukuilla.
Pentti Pohjola 20090226 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu