Joskus pakost hanskatpystyyn kipinää ei älynystyyn väkisinkään virity maalinauhal kirity. Opiskellut jos ois ajois tukot luullust purunrajois tänään tää ei etene rusinasta metene. Haasteenhaut lenkitteitä porrastettui penkitteitä yksi kerral kumota esteet eestä sumota. Nopeus tuos vähää tärkee liipatuttaa faktoil järkee sinnikkyyden muistaen töhryt tieltä huistaen. Moni nauraa, ootko tyhmä kutimissas asuu hyhmä arvailuun jok alentuu äärilt lerpal pysyy suu. Etumatkaa saavat viisaat töhmerömmät jäljeshiisaat yhä pätee perusteet lahjakkaille herusteet. Sammiolle satuttuissa vateria kokee luissa tätä juuri jännitän riimimittaan pännitän. Kommelteetkin kannettava latuu liukkail annettava pyrkimällä peesaamaan yksiyhteen jeesaamaan. Ulottuman ulkolaidoil enemmälti ääntövaidoil moiseen pakko suostua kohmenteisest juostua. Hajallisii yhdistellen toimiviksi ryhdistellen luulemisilt luistattaa prikulleenkin muistattaa.
Pentti Pohjola 20090220 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu