Koinhan taaskin vuodenvaihteen lentsuistakin löysi kaihteen syksyl aiest riivasi taaksejätön viivasi. Lupauksii turha tökkii elo ennest huomeenpökkii yksinäiseen yltäjää samat vanhat virheet nää. Hanuriikin karsastanut mielteil nuukast varsastanut jotkut riimit raaputtaa älykäst ei niissä jaa. Tahmee olen toimijaksi ahaa-aattein poimijaksi harmaa häilyy silmissä katkokohtii filmissä. Yhteyksist huoltakannan mainitellen kauttarannan ettei jäätä järjessä ole silt tuol kärjessä. Pötkömäistä pohdinpuolta haivenista hiertyy tuolta ylhä pyyntöi kuuntele sujuvaiseks muuntele. Nuorempan ol toinen tahti kimmelteli kotilahti hauishommis hoputen illanpimeeks toputen. Oli puhet, naurantoja läkähteisten aurantoja nyt täs hiljaa hivutaan vaival uutta sivutaan. Rajaisuutta pelkäämättä luukui remult telkäämättä päivänpaisteest pakkaseen vesikirkkaast, sakkaseen. Mielis maistot lämpimiksi ärhämöinnin stopist niksi repeytyä reiluksi homma huumorheiluksi.
Pentti Pohjola 20090102 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu