Joulunkeskel nyt juur jetist TV ääreen pomppas petist sanankuuloon sonnustuin rituaaliks tämän luin. Yksinäni annin ääres vaatimaton vanhan hääres nöyrtymystä muistaen kitkaisesti luistaen. Tok jo vanhuus vaiennuttaa polultpyörtöö aiennuttaa muuta menoo topaten hätäjarrust kopaten. Onnensisäl osan oloo asutettu kotikoloo elämistä esille solputeltu vesille. Ratkiriemuun raukeematta luukkuin seläl aukeematta jalkaa toisen ohitse maalilinjaa kohitse. Utu peittää himmeeks pinnan ailahteluun törmää rinnan enkö ällää oppia kokematta koppia. Hyvää haluis läheisille pontimointii tosis mille älkää ukkoo urratko karsinaansa surratko. Paljon mennyt matkoihinsa lopahtanut katkoihinsa raukkamaisen rajoilla selvät syynsä hajoilla. Näinkin värvää vinotteissa lylypöllei pinotteissa tarkkaajaa ei tarvita kuvitetta harvita. Menkööt kiusat kauemmaksi puhtaintunnoin rauemmaksi idut nouskoot nuorina päältäpäin vaik kuorina.
Pentti Pohjola 20081225 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu