Pikkuvastus säikäyttää oloo huoleen läikähyttää iänpitkin tulleena nurjanteisuus pulleena. Lamppuuvaihtais tarveis nousta ukkona ei mihkään jousta ylemmäs jos kurottaa huojuu alkaa silloin maa. Rappuin täytyy olla vahvat korkeammalt näpeil kahvat jotta toimi onnistuu vehnäselle vääntyin suu. Moneltaval haittaisuutta löperöä laittaisuutta alistuttaa oloa sehän juuri noloa. Entisest ei pientä hyötyy nykyisyydel meno myötyy tieto tajuun tuppautuu ponnisvoima luppautuu. Älkää olko vaativia sapluunoita laativia meikä tippuu kyydistä otetta ei ryydistä. Hajaisia siksi mietteet lopustalkuun todentietteet vinkeämmät asento teille siirtyy tasento. Kun on kintut jousetonna miten sujuis noilla ponna ei tuu lasta, kakkoja hakemal vaik pakkoja. Eloniltaan uitaessa joskustehtyi puitaessa rajoitteista rahkeissa suplimalla jahkeissa. Nöyryys toki tukijalkan varovuus se maksaa palkan antaa hepan harpata kohtapaikkans skarpata.
Pentti Pohjola 20081218 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu