Isänpäivää viettelevät naisil touhut tiettelevät herkkupöytään hilataan myönteisyyttä vilataan. Sinkut sihtaa kateisina ei oo plussii jateisina ulkoetäält horjuen ynähtelyy torjuen. Kaikil alku sekä jatko aremmil vaan toimis katko poterost ei ponnata takertuen onnata. Rähjäiseltä saattaa näyttää vajaudel vasun täyttää uurteisista urkkien nurkanpiilost kurkkien. Liikaa jos on varjeltuna sivuraiteel suistuu juna pätkä kiskoi kadonnut nollii riviin ladonnut. Olen ollut tyhmä laiska hengenterält pennust haiska jelppareihin nojannut katumuksis ojannut. Monenmoist siis taapertajaa olonleili keillä vajaa huomisihin honkaillen toivon tuloo vonkaillen. Äkkinäisen aironteissa porukoitten perään heissa siellähän tuol sitkeytyy juolanjuuret kitkeytyy. Vaatimatkin vuosis vähii ikuna ei yllä lähii kavahtaa jo aatosta puistattavaa paatosta. Nöyremmäksi talloo mielen hapuilevaks puhekielen älkää karuu kaihtako läpijuoksuks vaihtako.
Pentti Pohjola 20081109 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu