20081031-Tyhmyydentuomia


Riimeis tulee mahalasku
vajaantunut aatostasku
hilkutkin jo häviää
normaalia naattii tää.
Unohteisis ujueltu
rikkaroinis mujueltu
arjen ankeet karussa
jujuu puuttuu tarussa.

Vanutteita varvistellen
nahjusteista harvistellen
päiväst toiseen päästynä
kamalimmilt säästynä.
Eikä ehti, liukkaastkulje
ihan tuttuu hengennulje
tuostkin ajoi ohitse
sihtoo juuri kohitse.

Poikia täs naukumamman
harittanut pilal kamman
oletteit vaik juoksuttaa
tekoja ei tuonto jaa.
Luulemuksil luistatellut
kömmähteitä muistatellut
noita ketjuun keräten
äreen ääres heräten.

Kutkutelleet monet mieltä
pulpahtaen pintaan sieltä
tarkemmin kun tihrusi
nollanpyöreet sihrusi.
Oispa ollut lukuhalui
eepoksien, jatkokalui
ylemmällä hyllyllä
murskevoimaa myllyllä.

Jossitteluun usein vaipuu
edemmäksi, etseinkaipuu
höyhenisil haaveille
laastaria raaveille.
Mätkimällä kaikkee tehty
alkuunpäästyy lössöks ehty
se on nyt jo tiedossa
kipeneiset miedossa.

Pentti Pohjola 20081031 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu