Aamusumpil vielä kyyhää jotkut kierrot tervyyks lyyhää pakkopullan makuista normaalolon hakuista. Eikä jaksa enempiä rivakoita menempiä liikeradat jäykkiä itsetunnolt näykkiä. Äijäpaha yrittele pieneen hyötyyn pyrittele näet valon virinnät olos uusiin kirinnät. Mielikuvis se tok passaa lennokkaasti lähtöi rassaa tuohon tunku topahtuu hyödynhaku lopahtuu. Ukkovanha vaivoinensa rusinoiduin aivoinensa järkevyyksilt jätättyy kivii kelkkaan mätättyy. Toki snaijaa lahjakssaadun senkin pieleenmenneen kaadun virheitä ei varonut ajois kaljuu haronut. Riimitteet täs tähtehenä loppusoinnut lähtehenä missä muistii mutkittaa perskakasoist tutkittaa. Henki ei oo ihan hukas kuvitteluin halme kukas tok jo enist lakastuu ylitä ei silti muu. Vaikeutta voimat väistää silmästsilmään arjen päistää rönsyineen ja rotkoineen kummaisine kotkoineen. Tulemia vielä virtaa louskutellaan olonpirtaa ettei anto nukuta itäviä hukuta.
Pentti Pohjola 20081031 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu