Kukin kulkee polullansa isol osal se ei ansa heikompii vaan horjuttaa ekstran tilan torjuttaa. Parhaan ääreen jokal mieli ahdistaishan syrjäpieli luoden uhkan varjoja minimoiden tarjoja. Silmät auki lorppimalla vähäst toisii korppimalla joukonjonoin jatkoksi nurkaskuuru katkoksi. Onni että synnytytty tiedonvähiin kynnytytty luotisuoraa löytäen haaveisiinkin töytäen. Ahkerat tok etujoukos rapuillansa ylöspoukos järjellistä lähdentää moukat monttuhunsa jää. Ikähaitar leveänä potku tannest keveänä ukkon etääl perässä kosk jo nollaterässä. Lapsest alkaa venyminen ällänteissä enyminen toimentouhus tarmoa pyytämättä armoa. Milloin kaari korkeimmalla puhalla ei hyydönhalla sakkeleilla sidotaan yhteisyrttein nidotaan. Tuolt se alkaa alamäki kukahda ei onnenkäki järki vaikka terästyis haavehössöön herästyis. Rohkeus on rajallista päättökyky vajallista huumoria pinnalle kevennystä rinnalle.
Pentti Pohjola 20080718 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu