Miksi juuri olen tässä siihen riitä eipä kässä armonvaras ujuttu nurisestkin hujuttu. Unohtuneet älylaatot järkisesti perilsaatot keinahdeltu keveissä laajemmusten leveissä. Oikeaa ei aina eessä rotoroinaa monest reessä töksähtäen toteaa ilman syytä poteaa. Leväl olleet monet ovet hinkuelleet hauskoist povet ellei jarru lukkinut toiveikkuutta tukkinut. Jääräpäisyys jumituttaa selkeet ootteet sumututtaa ulkon täydest taidoista kiinnipitäin laidoista. Nokka tolos tohmeroiden aatamisest kohmeroiden tietää ettei onnistu passelisti ponnistu. Tätkin virttä veisanneena kiinnitartut heisanneena uutta eteen auennut myrskynmurjo kauennut. Ellei ole selkärankaa hutiminen oheen vankaa riemunraiteet ristissä oletmukset mistissä. Rengasmaista rekrytointii ylläpitää arkivointii aateltaisiin hyviä täyteläisii jyviä. Ehkpä näinkin päivä paistaa kehnoimmistaan voipi laistaa nöyränkasast kopata moponluisu topata.
Pentti Pohjola 20080712 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu