Häpeäkshän se jo koituu toistentoimil että hoituu rankkaa sitä miettiä puurtajien tiettiä. Ajatust, on ilkee luistaa vastuunsahan pitäis muistaa kyvyinvähil kyyhätä eikä nurkas lyyhätä. Vanha joutuu usein tähän puntarissa pontta vähän jotkut hikee loroilee äijä tääl vaan noroilee. Silti ei saa ruhoons rautaa omaantuntoon pelkäst hautaa ulkopuolt jos moititaan kanssakäynnist loititaan. Tää ei pelkkä painais uni arkisis kun jatkust muni rivakat näin rasittaa hyödyttömäks kasittaa. Pyydän heitä miettimähän tyytyväisnä tiettimähän et on pontta pohkeessa sisu touhun tohkeessa. Ikäukko istuu makaa olons tuolleen kahteenjakaa niinpä rönsyt puuttuvat aikeet kareil juuttuvat. Luonto vehrii löhöilijäl vatsakumpuns pöhöilijäl sihtailu on helppoa tarvimatta jelppoa. Kotilahti kultaa olon uurtamalla omanskolon hopeisilla heleillä myrskyisilkin keleillä. Nöyryyttä täs opiskeltu puseralust kopiskeltu tunto ettei tulehtuis aituukseensa sulehtuis.
Pentti Pohjola 20080708 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu