Mikshän herää ennen neljää onkhan kesä liian heljää valoo yöhön ympätty unennauha tympätty. Joskus kuorsaa riittävämmin huoneaste, sopulämmin eikä aatos virkeenny silmä turhast sirkeenny. Tuntuu ettei ihmeest huolii keikuttamas olontuolii vanha ukon käppänä puolisuljes räppänä. Näiltä sijoilt nakerrellaan himmeet valkeet älynhellaan rajoitetuin remeltein hakemukset huoltoon vein. Opittavaa eessä riittää tylsäl nyrhil tässä niittää "kirkkomiehii" pystyssä laadunlaihaa nystyssä. Viisaanvierest varantelen töhreilyä parantelen miten sen nyt sanoisi -ehyempää anoisi.
Luin runsaast nuorempana ällööpuoli tuorempana halpakirjoi hakien tuota tointa vakien. Missä kulki irti maasta olettelun ovet haassa imi itseens sienenä vastuupuoli pienenä. Työt sit laittoi taukoilemaan arjenovii aukoilemaan että kintut tutisi raukka olen, mutisi. Kovin nuorest tarttui hankoon siinä sivus, muualvankoon mul ei riitä keveetä toimenkuvan leveetä. Näissä sitten oltiin nokin harrastees ol, yh se jokin soitonkuuloon rauheni yleisilme lauheni. Huuliharpul haparoitiin mandoliinil sit jo voitiin kunneskurttuun yltäili pelii innoin syltäili.
Kynäkin tuos tarttui käteen omin sanoin pyrki päteen vaikka höösöö rajaista nosti pienest vajaista. Runomuotoo, laulunsanoi itsetehtyin valssein panoi useenlaista käännäntää minimoimaan näännäntää. Lääkkeeksensä uutta löysi höllentyili ankkurköysi välkkyisissä viihtyili puntaroinneis kiihtyili. Tulos on vaan, itsestottoo niinkuin haaveit, tehdä lottoo roippeistansa siilaili aiheist pientä viilaili. Hanurit sit uusiks muuttui kyllästykseen äkist suuttui tok jo toisten entejä parhaan aikans mentejä. Kaupan hyllyltäkin noita romiskal ei ikää soita enin este ukossa virtuisuus kun tukossa.
Suven nättii ympärillä parantava voima tällä keinot kyl jo jämäiset ruhon osalt rämäiset. Henki herää aina iloon katsellessa päivänkiloon merenlahden laineita sieltä, selkii aineita. Vehreys ih parhaas teros otatu ei olla eros lahti hopeet helkyttää eliksiirii parast tää. Kaikkee kivaa, lämmönmyötä ei täs tehdä enää työtä nauttipuolen ahmia hyvennyksis lahmia. Annettaisiin aikaa olla juur näin koti kartanolla silmillänsä eväillä tykötunnut leväillä.
Pentti Pohjola 20080624 (20080611) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu