Mulla kun ei oikein mitään tyhjäst joutuu kiinnipitään henkisittä voimitta pollen selkä loimitta. Pientä hituu tuherrusta ilman aihet nuherrusta samanlaiseks siivittyy yhtä jälkee hiivittyy. Raiskatuks ehk luuleet murteen väärät seilit tulleet purteen kivikoille karahtaa en tät osaa, parahtaa. Helpointa on silti haalto uusiin viskaa äijää aalto tupaukon toimissa periksantoo voimissa. Jos on keitä kuumentanut ylhäältkatsoon juumentanut antaa sätin rätistä nöyristelen mätistä. Punavaate jonkun silmil typeryyt oon tuonut filmil kaavamaisiin tarttuen älläämistä varttuen. Seloo pelkkää kuvitteluu miellekuvain huvitteluu ärsyneistä etäämmäl turpiin tulost vetäämmäl. Kielellisest lörpöttelen yksis jäljis törpöttelen alta riman riennetty ekstraisuutta piennetty. Ylhin kyllä tuolla tietää mitä pienen vieter sietää lumen tuiskuis tupahan toivein hukkuin hupahan. Nyt on kesä kehkymässä passaa punnail sitä tässä hopeenvälket vedessä arvaamatont edessä.
Pentti Pohjola 20080605 (20080605) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu