Ronklailen täs murresanoil pitäisk olla anteeksanoil josko moite satuttuu sisimmässä hatuttuu. Tulis mieleen arkanahka väittelyyn kel olis jahka ylemmyydel läppäistä könsikästä näppäistä. Erehtyy voi osotteesta lähetetyst losotteesta outo muoto moittia pisteit handuuns voittia. Aina jos tääl turpatukos sanainsuolto ihan lukos minne piiska paukahtais halli ärhäin haukahtais. Viitteit löytyy tänkin nimest esil ottaa voi sen pimest näkyville lontata hämyntakan kontata. Satsaillaan myös huumorpuoleen tuolta lastuu lähtein vuoleen ruuhi rannast pökätä eikä erheis kökätä. Unhoon joutais akkiloinnit kohtuiset täs vielä voinnit äijäpapan sketsissä ilokin se etsissä. Naurattaa jos joku uhoo olonrauhan tällä tuhoo murikkana kengässä syyttäsuotta tengässä. Hopeisena hiiluu meri oloansa tyyneen keri usein sinne sihtailee allapäistään tihtailee. Kiitoksia kytkennöistä päivänpaisteest sekä öistä elämä on antoisaa näkökulma tämä jaa.
Pentti Pohjola 20080605 (20080605) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu