Nuorempan kun aamuin nousi kivuttomat mieles sousi mihinkäs nyt tartutaan ehonnetta vartutaan. Ääreenkäynti luontui hyvin alustperin siinä syvin hyödyllistä elämää jälki toimist talteenjää. Tänään pelkästi vaan ollaan kulunestoi kumaht pollaan ollaan tyhjän tarhassa perusteluilt harhassa. Sängystään ei jaksais nousta viritellä vireenjousta pedil mielin pötköisi tuntitolkul lötköisi. Alotteisuus enää muisto kokonansa poissa luisto troppipurkkei hyllyllä musee arvo myllyllä. Tästäkin saa ylhää kiittää sormet lomihinsa liittää nautinnoista nakerret elon eheest takerret. Henkistään voi herätellä itkuist oloo perätellä löytäin mihin tarttua stabiloimaan karttua. Etääntyy voi sihti maalist toppailua totust haalist nyt ei hituu naurata metkanmassois aurata. Parannusta ponnisteluun jujujuttuin onnisteluun ukol vähän ennettä ottain käyttöön mennettä. Raukaksi jos tieten rupeet särkevinä pysyy kupeet perskojansa kärräillen tuskas tuossa ärräillen.
Pentti Pohjola 20080605 (20080605) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu