20080416 Hompotellaan

Murkinoitu harmaas aamus
totuttua tuohan laamus
polttoainet keholle
onnistumain eholle.
Joutoisena jäkättelen
urputteiskin väkättelen
kehonrytöö raahaten
lojonlaiskaan naahaten.

Päivää siispä pureskellaan
itsevähää sureskellaan
toimis toisten tavalla
älyyvämmin havalla.
Sisält pyrkii löytään rieskaa
hengenleimuist valonlieskaa
ettei turhiin takertuis
loimet suoras oisi puis.

Välil miettii yhteisyyksii
liekö hituu lyhteisyyksii
jättynytkö jonosta
kapse hukas monosta.
Ei täs kehu korvii tapaa
roiskuttuilee helpost rapaa
tuokin tyhjän turjake
lapsenmieli lurjake.

Taisi lämpö hukuttua
onnens ohi nukuttua
antain ajan taluttaa
vireen viereen valuttaa.
Kertynyt silt kokemusta
eikä pelkkää hokemusta
vaik ei rientoon revennyt
sektor laajaks levennyt.

Hopeet välkkyy tuol jo vesi
ilakoittaa moinen mesi
silmät sinne sihtautuu
ärhennöistä pihtautuu.
Ylätalo antaa aikaa
kiitost tuosta rinta kaikaa
löytäis nöyrännarua
ehentämään tarua.

Pentti Pohjola 20080605 (20080605) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu