20080201 Tunkumia

Helmikuuhun heittyessä
pimeen valoks veittyessä
keskitalves kuljetaan
iljanteilla nuljetaan.
Väliin hidust lykkää lunta
äkist se jo pahaa unta
et ois turha tarpoa
mielessänsä arpoa.

Leudontuneet vanhoist ilmat
kasvhuonkaasuist ylifilmat
näihin pakko tottua
hiihtäjille pottua.
Kaisa Varis mokas maineen
eposta kun haki laineen
tyhjänpäälle putosi
iäksensä hutosi.

Selvitteleet syntysyitä
useimpia luullust kyitä
joilla sormet sopassa
äärtentakaa nopassa.
On tok vilppii kaikis meissä
hämykohtii ujunteissä
linssinalle alasti
kyselmä jos valasti.

Yritetään pohjustella
hepoamme ohjustella
siedettäväin sakissa
rehellisten fakissa.
Nätit kelpaa paremmasti
kirveeltehdyt aremmasti
luonto silleen määrännyt
älyperäst häärännyt.

Oletteina näit voi viskoo
paattiaan kun huomeenkiskoo
tuloksel ei väliä
syntyy silti häliä.
Työ se immeen paras lääke
etäs perään tippuu kääke
rutisteisuus puseros
sydän sykkäilevi jos.

Pentti Pohjola 20080201 (20080201) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu