Nyt täs tehdään tutkimusta vähyydestä hutkimusta kärrein ojaan ohjuista taantumien pohjuista. Miksi minä hommat söhrin äkkinäinen edut töhrin etäämmältä kuikuilin jononjatkoks luikuilin. Härkää sarvist piti ottaa pelkäämättä turpamottaa arka ei saa valttia uupuu reimaa malttia. Ennen kurkki kuvioita raapastellen niitä noita oikee vaihtui vääräksi kasvatutuin jääräksi. Myöhä nyt on esei oikoo sängynpääl kun sisäl loikoo kissansuuhun kanneta toistentaakse anneta. Rassaillessa omaa mieltä kituvuutta löytää sieltä itsetunnon moitintaa helmeilevist loitintaa. Penkomalla päivin näitä tavutteitten loppupäitä hidust siinä valaistuu järkisyydel alaistuu. Mennyttä ei pysty muuttaan niittejänsä kelvoiks luuttaan uuteen ilol tarrata syliotteel sparrata. Toki tietää mikä mutkii aihuuttaen oottokutkii haavepoluil puikkien yllä tähtein tuikkien. Lapsestsaakka vankaroitu oletuksil sankaroitu enempään ei eväitä maaslaa leiväl leväitä.
Pentti Pohjola 20080130 (20080130) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu