Uutta vuotta opetellaan huonoi tapoi lopetellaan juurkin, kenkään moitinta tietoisesti loitinta. Ihmisenä ei kyl kasva loppuneena älynrasva ellei ajois lehtinyt määrämittaan ehtinyt. Vuosilustoi noita kertyy hitaammasti hommiin vertyy sit jo touhut takana tupaukkon vakana. Näinkin pitää purtta meloo asioista ottain seloo tieto kun ain valttia kaverinaan malttia. Ylhällähän lopult ohjat tuolta työstyy peruspohjat ettei suohons suistuisi äiti mieleen muistuisi. Huolenpidon hanakkuutta ohjuutoimis vanakkuutta karit että etäältä sujuvasti vetäältä. Liian niuho ei sais olla tyhjänpäisist turpoo polla riitelevä rähinä mäiskelevä mähinä. Ollen sovus, itsenskanssa eteenpäisiin lutvuu tanssa naapureita naurattaa heppaansa kun kaurattaa. Sinä, minä, tuo ja tämä yhdelkään ei esi rämä perusjutut muistaen litvakkaasti luistaen. Joskus toki seinä eessä näkimet et hieman veessä tunteisuus kun toiminnas rikkaroskain poiminnas.
Pentti Pohjola 20080102 (20080102) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu