Uskomalla asiaansa helmiä saa rasiaansa noita kivan oloja täyttelemään koloja. Sopuisana pysyin mieli karkehista välttyy kieli ain voi ovii aukoa pitämättä taukoa. Nähdä sekä sovust kuulla ettei erheisesti luulla olonsyke uomassa keskel partailt tuomassa, Ystävinä yhytymme kuulijaksi ryhytymme painavien poistajiks anteeksien toistajiks. Myrskyt tulkoot tuvannurkal röhistellen uhrei kurkal nauruin noita nollaamme puhkutuulii mollaamme. Vuosi vaihtuu tuttuun tapaan kättä lippaan rennost hapaan jaksa ylhä suosia liitä jonoon vuosia. Kahdeksaksi seiska muuttuu tuskin pursi tuohon juuttuu eleskellään rauhassa nautinsorttii kauhassa. Tinanvaluun toiset luottaa selkeyt et huomeen tuottaa ilman sitkin pärjätään lojaaleil kun värjätään. Enemmyys ei aina hyvä tutiskohon tuossa jyvä puutteisilkin pungataan ahkerast kun hungataan. Rikkautta useet sorttii eikä tarvi ajokorttii mielen antain aueta kireen kopast kaueta.
Pentti Pohjola 20071231 (20071231) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu