Joutomiehen, arki, pyhä oikeestnarust siin ei nyhä velttouden vallassa innosteisuus kallassa. Yrittihän reittii muuttaa törötorvet tuolla tuuttaa pysy äijä housuissas etenis et nousuissas. Matalalta katsomukset patit alla, naahuu sukset kymppi neulanpisteenä alkuu ennen misteenä. Vanhoin jälkiin pyrkii talloon tuokin herttää usein halloon pysy vain siel perässä oothan kesäterässä. Näinpä rukka rusentelen hommat heikoiks kusentelen älyä en aidointa sieltälähtöist taidointa. Kunhan aamuin safkal herää riiminpätkää, uutta erää venyvyys siin näytetty minist mieltä käytetty. Aviisien tavaamista pikkuluukkuin avaamista soittamaankin sorvautuu keljuin kaiho korvautuu. Etenemää, sentti sentilt ilman että haastet tentil vaisto vaan se taluttaa jotain joutoo valuttaa. Ynnäily jäi kaikkeen heikoks lyhyt matka, peräveikoks missä löntii mutisten tuulosissaan tutisten. Puristain ois pitemmällä arvotettun, vasteel tällä ei vaan äly lehtinyt stabilointiin ehtinyt.
Pentti Pohjola 20071229 (20071229) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu