Kehusanoi jakais mulle perille ei aate tulle vaivautuu ja nolostuu matalammaks olostuu. Tässä tosi syntisäkki ainkin hommil päällä häkki lauseita kyl lapatan tummantöhnää tapatan. Ei oo ukol teoist vuorta puseralla, hellää nuorta jota kiitos koreisi arvonanto soreisi. Äkkipäinen töykkä olen jalkaa ilman syytä polen hermostossa heikkoa nuijimassa veikkoa. Parhaatkaan ei säästy moitteilt ellei sitten matkois, loitteil säteilenhän kitkerää olontaakkaa juuri tää. Ihmisiä ärjyn, pidän vaistonvarast aina idän äl mua keulaan yllytä töppö ukko hyllytä. Salaan tietyst pimeetpuolta jotka riisuu kunnoist tuolta esteisyyttä äärillään minimiä häärillään. Avohaavoil sätist mieli ärhäkkäiseks rupee kieli tietäkää tuo ajoissa itsetunto hajoissa. Ruikuta en kehnost onnest vaan tuost omast, nollaponnest sormi kohti kulkijaa laaja-alain sulkijaa. Yksinään voi huvitella pökkelökin kuvitella oletteil ei ääriä kelpaa kanssaan hääriä.
Pentti Pohjola 20071221 (20071221) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu