Kuka jaksaa, hänhän tekee hymyhuulin vetää rekee lumi jos se narisee unet silmist karisee. Talvet tulee, milloin muistaa silloinhanpa suksi luistaa puuskuttaen höyryää innosteisest köyryää. Leikkimieltä aluks alle väistyyhän siin haitanpalle naurusuulla suhisteet henkisien puhisteet. Aina jos on, en nyt jaksa olema ei bonust maksa terävöityy pakosti ettei kuunaan sakosti. Yönsä nukkuu huoliivailla kelpaa kulkee kukkamailla eduntamas aiheita syrjäänsiirtäin kaiheita. Opettelu lisää voimaa miksi hitsis touhuu soimaa polle jatka jäärästi tuo ei tipast väärästi. Hulinoidaan huviksemme tuskaa ettei kuviksemme lehti aukee levälleen peruspuuhat evälleen. Sanomisii tarkastella älynkanssa harkastella oikeaan et osote mutkimaton posote. Näyttää varmaan haperolta töhertaito naperolta ettei juonen juoksua uhmakkuuden tuoksua. Vellihousun voimannäyte ruumenista että täyte pettuleivän perua kukkuralle kerua.
Pentti Pohjola 20071127 (20071127) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu