20071123 Pyyhintöjä

Elämä on monest tyhjää
harrasteis vaik kuinka nyhjää
virkeyden puuttues
repuntaakaks muuttues.
Omaa syytä kyllä toki
liian etäält esei koki
yksinäisest ynnäten
sisäist vailla rynnäten.

Haitaks moni kuppoon aistii
karkaa toisaal, että laistii
mokomakin mällääjä
tyhjän pinoon tällääjä.
Rehvakkuus ois aukont ovii
paikkaellut tulleit lovii
aika ajoi ohitse
vahingos ei kohitse.

Nyt täs ukko urisija
höpötteitten turisija
jos ei toimiin ruveta
käsky hiiteen huveta.
Ynnäyksiin yhä saattaa
muistamuksen kuhmut maattaa
värssyä nyt vääntelen
olonlehtee kääntelen.

Tulematta taitavuutta
senkin edest laitavuutta
jononhännil joutua
paritonta soutua.
Mieli monest täysin maassa
konstisuutta pelkäst jaassa
riemuu toisten väistäen
arjenapeen päistäen.

Kutinat ja kaikki haitat
hitsillekö moiset laitat
senkun siinä sihiset
puhkuisena pihiset.
Antura ei olon heilu
juurekkuus viel kunnos reilu
tää on pintaist pulppua
näkyvätä sulppua.

Pentti Pohjola 20071123 (20071123) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu